SIITEPÖLYALLERGIA

Suomalaisista noin 20 % on siitepölyallergisia.

Siitepölyallergiaa on sekä lapsilla että aikuisilla. Tyypillisesti sitä aiheuttavat

muun muassa leppä, pähkinäpensas, koivu ja muut lehtipuut sekä heinät, pujo ja niiden sukulaiskasvit.

Nämä siitepölyt aiheuttavat pääasiassa allergista nuhaa, mutta joskus myös keuhko-oireita, kuten yskää ja hengenahdistusta.

Siitepölyallergia aiheuttaa oireita hengitysteissä ja silmissä.

Siitepölyallergian oireita ovat vesinuha, aivastelu, nenän kutina ja tukkoisuus, yskä sekä astmaoireet.

Useimmilla siitepölyallergisilla myös silmät punoittavat, kutisevat, kirvelevät sekä vetistävät.

Myös atooppinen ihottuma saattaa pahentua. Monet kokevat väsymystä.

Siitepölyallergian oireiden voimakkuus vaihtelee kausittain, koska myös siitepölyjen määrät vaihtelevat. Välillä voi olla kausia ettei oireita tulekaan ja toisena vuotena taas oireet ovat voimakkaat.

Siitepölyallergia kehittyy harvoin alle 2-vuotiaana, mutta herkistyminen lisääntyy iän myötä.

Siitepölyallergiaa hoidetaan oireiden mukaan. Lievät ja ajoittaiset oireet saattavat mennä itsestään ohi. Jos oireita on päivittäin, säännöllinen lääkitys on paikallaan.

Siitepölyallergioihin voi liittyä ristireaktioita ruoka-aineiden kanssa.

Tunnetuimmat ristireaktiot liittyvät koivun siitepölyallergiaan, sillä noin joka toinen koivuallerginen saa oireita kypsentämättömistä juureksista ja hedelmistä.

Monet hedelmät, juurekset ja vihannekset sisältävät siitepölyjen valkuaisaineita muistuttavia valkuaisaineita.

Kun siitepölyallerginen syö esimerkiksi raakaa omenaa, suun limakalvo reagoi, kuten olisi kohdannut koivun siitepölyä.

Tämän seurauksena ilmaantuu paikallisia oireita: suu, nielu ja korvat kutiavat, huulet ja suun limakalvo voivat turvota hieman, silmätkin saattavat punoittaa tai turvota.

Ilmaston lämpeneminen on pidentänyt siitepölykautta ja siitepölyn määrä vaihtelee eri vuosina.

Siitepölykauden alkamiseen vaikuttaa sään lämpötilat.

Eteläiset ilmavirrat voivat tuoda jo tammi-helmikuussa oireita aiheuttavia määriä siitepölyä Etelä-Suomeen lähinnä Virosta ja muista Baltian maista.

Siitepölykausi etenee etelästä pohjoiseen muutamassa viikossa.

Ilmassa on vähiten siitepölyä aamuisin, iltaisin ja kostealla säällä.

Tuulisella ja aurinkoisella ilmalla siitepölyä on ilmassa paljon etenkin aamupäivällä.

Koivun ja heinien allergeenimäärä moninkertaistuu ilmassa juuri sateen edellä ja erityisesti ukkosmyrskyssä.

Lehtipuiden kukinnan huippu kestää 2 - 3 viikkoa.

Silloin siitepölyä voi olla ilmassa öiseenkin aikaan. Heinien kukinta-aika on pitempi kuin lehtipuiden (kesä - elokuu).

Siitepölykausi kestää keväästä loppukesään

Lepän ja pähkinäpensaan kukinta aloittaa siitepölykauden maalis-huhtikuussa.

Sen jälkeen kukkii Suomessa eniten siitepölyoireita aiheuttava koivu.

Keskikesällä kukkivat heinät, joista ainakin 40 lajia tuottaa allergisoivaa siitepölyä.

Useita allergisia kiusaava pujo alkaa kukkia heinäkuun puolen välin jälkeen.

Pujon sivuversot kukkivat uudelleen syyskuussa ja kukinta voi jatkua ensimmäisiin yöpakkasiin asti.

Turun yliopiston aerobiologinen yksikkö tiedottaa koko maan siitepölytilanteesta, tarkista oman alueesi siitepölytilanne Norkko.fi-palvelusta.

Allergian hoito

Allergian hoitoon käytetään paikallishoitona käytettäviä nenäsuihkeita nenäoireisiin ja silmätippoja silmäoireisiin.

Niiden lisäksi voidaan käyttää antihistamiinitabletteja. Nenäsuihkeita ja silmätippoja sekä antihistamiineja saa apteekista ilman reseptiä.

Lääkäriltä on hyvä hakea resepti, jos lääkkeitä tarvitaan päivittäin pitkiä jaksoja.

ANTIHISTAMIINEJA

Lääke

ZYRTEC tipat, liuos 10 mg/ml 20 ml

21,16 €

Lääke

ZYRTEC oraaliliuos 1 mg/ml 75 ml

10,45 €

Lääke

CETIRIZIN-RATIOPHARM tabletti, kalvopäällysteinen 10 mg 30 fol

9,59 €

Lääke

LORATADIN RATIOPHARM tabletti 10 mg 30 fol

10,45 €

Lääke

ZYRTEC tabletti, kalvopäällysteinen 10 mg 30 fol

16,28 €

Nenäsuihkeet

Kortisonipohjainen suihke vähentää paikallista tulehdusta nenän limakalvoilla ja auttaa allergisiin nuhaoireiisiin.

Osan näistä nenäsuihkeista saa reseptittä apteekista.

Tärkeää nenäsuihkeen käytössä on oikea annostelu ja säännöllinen käyttö.

Kortisonipohjaisen nenäsuihkeen teho näkyy vasta noin viikon säännöllisen käytön jälkeen, ja käyttö kannattaa aloittaa jo ennen kuin nenä on täysin tukossa.

Silmätipat

Allergisiin silmäoireisiin käytetään paikallishoitona silmätippoja. On suositeltavaa käyttää säilöntäaineettomia kerta-annospipettejä. Silmätippojen säilöntäaineet saattavat allergisoida.

Tarkista silmätippojen oikea säilytys.

Silmätippojen annostelu

Pese kädet.
Taivuta päätä hieman taaksepäin ja katso ylös.
Vedä alaluomea varovasti alaspäin ja tiputa silmätippa luomirakoon. Vältä koskemasta silmää tippapullon kärjellä. Silmävoide annostellaan yleensä iltaisin alaluomen ja silmän väliin. Silmävoide saattaa sumentaa näköä hetkellisesti.
Paina hetken aikaa sormella silmän sisänurkkaa, jotta tippa ei kulkeutuisi kyynelkanavaan.
Tarkista silmätippojen säilyvyys avaamisen jälkeen. Suurin osa silmätipoista säilyvät pakkauksen avaamisen jälkeen kuukauden, joten pakkaukseen kannattaa merkitä avaamispäivä. Kerta-annospipetistä riittää molempiin silmiin, minkä jälkeen pipetti hävitetään.

Antihistamiinit

Antihistamiineja on useampaa eri vaikuttavaa ainetta. Teholtaan ne ovat hyvin samalla tasolla ja yhdelle sopii yksi ja toiselle toinen. Ne ovat nopeavaikutteisia: teho alkaa muutamassa tunnissa, joten niitä ei tarvitse aloittaa ennakoiden. Sivuvaikutuksena saattaa tulla limakalvojen kuivumista, joten kannattaa muistaa myös silmien kostutustipat ja nenää kosteuttavat tuotteet.