Asiaa apteekista

FLUNSSAN HOITO

Atshii! Aivastuttaa, kurkku on kipeä ja nenä tukossa.

Syksyn myötä alkaa myös flunssakausi. Flunssa eli nuhakuume on suomalaisten yleisin hengitystieinfektio. Se voi koetella tervettä aikuista useita kertoja ja pikkulasta jopa kymmenen kertaa vuodessa

Flunssaa voi olla vaikea ehkäistä ennalta - varsinkin, jos lähistöllä kaikki aivastelevat, yskivät ja niiskuttavat.

Flunssan torjunnassa auttaa hyvä vastustuskyky: on hyvä suosia terveellisiä elintapoja eli monipuolista ruokavaliota ja liikuntaa.

Stressin välttely ja levon saanti on tärkeää. Stressi voi heikentää vastustuskykyä ja ihminen voi ajatella saaneensa flunssan esimerkiksi vilustumisen seurauksena, mutta kylmettyminen ei aiheuta sairastumista.

Flunssa on virusten aiheuttama tauti, joka tarttuu ja leviää kosketus- tai pisaratartuntana. Siksi aina pitäisi aivastaa ja yskiä nenäliinaan tai hihaan. Flunssa-aikana virukset leviävät helposti myös esim. ovenkahvoista, hanoista, näppäimistöiltä, kaukosäätimestä jne. Tartuntalähteitä on kaikkialla.

Flunssan itämisaika on yhdestä kolmeen vuorokautta. Virus voi tarttua jo ennen kuin taudinkantajalla on edes oireita.

Tartunnan ehkäisemiseksi:

*kädet on hyvä pestä vedellä ja saippualla usein ja huolellisesti

*vaihda pyyhe flunssakautena päivittäin

*pesu on aina parempi kuin käsidesi

*vältä kasvojen ja nenän koskettelua, koska flunssa voi levitä omista käsistä,  myös silmien hieromista tulee välttää

Flunssan ensioireita ovat tuntemukset nielussa, jotka pian muuttuvat kurkkukivuksi.  Flunssaan liittyy tavallisesti myös tukkoinen tai vuotava nenä, lihassärkyä, päänsärkyä ja kuumeilua. Pieni lämpö flunssan alkuvaiheessa on normaalia. Tauti kestää yleensä muutamista päivistä kahteen viikkoon.

Lepo on parasta hoitoa flunssaan. Kotona olisi hyvä levätä, kun on kuumetta ja vielä pari päivää sen jälkeenkin. Paraneminen pitkittyy, jos lähtee puolikuntoisena liikkeelle.

Antibiooteista ei ole flunssan hoidossa hyötyä, koska tavallinen nuhakuume on viruksen aiheuttama, eivätkä antibiootit tehoa viruksiin.

Särkyyn ja kuumeeseen voi ottaa oireita lievittäviä kipulääkkeitä. Lisäksi on hyvä juoda paljon lämmintä juomaa. Nenän tukkoisuuteen voivat auttaa keittosuolatipat ja -sumutteet, höyryhengitys ja limakalvoa supistavat lääkkeet.

Jos on taipumusta poskiontelotulehduksiin, sieraimia kannattaa huuhdella sarvikuono-nenäkannulla. Yskänlääkkeet hillitsevät ärsytysoireita, mutta eivät paranna yskää.

Flunssan oireita ja kestoa lievittämään voidaan käyttää myös riittävästi sinkkiä sisältäviä valmisteita. Tärkeää on valita suun limakalvoilta imeytyvä valmiste. Sinkki tehoaa prahaiten heti ensioireisiin otettuna ja sinkkikuuri kannattaa hankkia joka kodin lääkekaappiin jo varalle. 

C-vitamiinivalmisteet vähentävät väsymystä ja uupumusta ja tukevat normaalia immuunijärjestelmän toimintaa.

Voimakas fyysinen rasitus hidastaa paranemista, joten flunssaisena on parempi hillitä liikkumisintoa. Kuumeisen infektion aikana elimistön puolustusjärjestelmä on heikommillaan, jolloin toipuminenkin ottaa enemmän aikaa.

Flunssan jälkeiselle liikunnalle nyrkkisääntönä on, että liikuntaa on jatkettava kevennettynä yhtä kauan kuin flunssa on kestänyt.

Jos flunssan oireet pitkittyvät tai hankaloituvat kestäen yli kaksi viikkoa, on syytä ottaa yhteys lääkäriin. Pitkittynyt flunssa voi aiheuttaa jälkitauteja, kuten poskiontelo- tai välikorvatulehduksen.